Malmin lentokenttä on on ollut toiminnassa yli 80 vuotta ja sen toimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Malmin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain kenttä . Sähköisen lentämisen yleistymisen myötä Malmin kentän tarve korostuu entisestään . Tulevaisuudessa kentän taloudellinen merkitys tulee olemaan merkittävä koko maalle. Kenttä on kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen. Lisäksi sitä ympäröi harvinainen luonnonnniitty , jolla elää monia uhanalaisia lajeja perhosista, lintuihin ja lepakoihin. Kentällä on paikannettu vuonna 2020 myös runsaasti liito-oravahavaintoja. Malmin kenttä viheralueineen on merkittävä luonto- ja ulkoilukohde koillishelsinkiläisille. Suoperäiselle alueelle, joka sisältää myös sulfidisaviperäistä maata ja vaatii satojen kilometrien syvyiset paalutukset ei ole mitään järkeä rakentaa kalliisti asuntoja ja tuhota toimivaa kenttää. Helsingissä on peltoa ja vapaata maa-aluetta noin 1000 hehtaaria, jolle voidaan rakentaa samoin kuin voidaan rakentaa Östersundomin alueelle. Lisäksi tyhjeneviä toimistotiloja voidaan muuttaa asunnoiksi tai rakentaa niiden tilalle asuintaloja. Etätyön yleistymisen myötä pääkaupunkiseudun suosio asuinalueena tulee vähenemään.

Kansalaisadressin Malmin lentokentän säilyttämisestä on allekirjoittanut tällä hetkellä jo 30.000 helsinkiläistä ja kuntalaisilla on demokraattinen oikeus osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen. Aiemmissa TNS Gallup:n ja Kantar TNS :n tekemissä mielipidemittauksissa myös selkeä enemmistö vastaajista haluaa säilyttää Malmin kentän toiminnassa. Neuvoa antava kansanäänestys on toteutettava .