Olen jo kuluvalla valtuustokaudella puolustanut kaupunginvaltuutettuna Malmin lentokentän säilyttämistä aina, kun se on ollut mahdollista. Lentokenttää tarvitaan edelleen. Malmin lentokentän lakkauttamispäätös tehtiin liian nopeasti. Läheskään kaikkia seikkoja ei ole otettu huomioon. Malmin toimintojen siirto ei ole realistinen vaihtoehto muistaen, että ei ole osoitettu korvaavan kentän maa-alaa toimivaltaisella päätöksellä. EU on suositellut kaupunki- ja yleisilmailukenttien säilyttämistä, näin tulee tehdä myös Malmin kohdalla. Yleisilmailu ja liikelentotoiminta sekä droneilmailu kasvavat koko ajan ja ovat tärkeitä palvelun tarjoajia, näin myös Malmilla. Lentokenttäkapasiteetin riittävyys on EU:n strateginen huolenaihe. Helsinki-Malmin toiminnoissa on harrastelentämistä, matkalentoja ja koulutusta. Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Huoltovarmuuden säilyminen on myös uhattuna, jos kenttä tuhotaan. Malmin kentän muuttaminen asuinalueeksi on liian haasteellista maaperän sopimattomuuden vuoksi. Paalutus tulee olemaan erittäin kallista. Tattarisuon savikko on syvä ja haastava maaperän lujittamiselle. Kentän maaperä on todennäköisesti suurelta osin saastunut. On myös muistettava Malmin lentokentän kulttuurihistoriallinen arvo ja merkitys. Helsinki‐Malmi on 1930-luvun puolivälissä rakennettu kansainvälinen lentoasema, joka edustaa funktionalistista arkkitehtuuria osana suurempaa kokonaisuutta, jonka oli määrä palvella Helsingin vuoden 1940 toisen maailmansodan vuoksi peruuntuneita olympialaisia. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä edelleen toimivista kansainvälisistä lentoasemista toista maailmansotaa edeltävältä ajalta ja varhaisen kaupallisen ilmailun elävä kulttuuriperintökohde ja ehdottomasti myös näiden arvokkaiden seikkojen vuoksi säilyttämisen arvoinen.

Ehdottomasti sitoudun ja toivon, että kansanäänestys järjestyy!